#NoShame

#NoShame

Ja sillä on hintansa.
Sen maksaa keskenkasvuisten vanhempien lapset.

Vanhemmuushan on semmosta alituista yritän-erehdyn-onnistun-kierrettä. Ei meistä kukaan ole valmis, ei täydellinen. Mutta yksi asia on, mihin pitäisi pyrkiä.

Älä pahoinpitele lasta. Älä anna ikinä lukea sellaista, että kuinka paskaksi elämäsi on tullut hänen takiaan.
Edes läpällä.

Yksi kerta menee.

Mutta puolustautuminen, uhittelu ja asioiden uudelleen nosto ja ihmisten puolelleen kerääminen ei ole fine.. Äitiys on siitä paska nakki että nyt ei ollut kyse äidistä. Vaan siitä lapsesta.


Asioista voi myös anonyymisti.

#tiredmum #noshame

Valentine

Kiitos Heidi Järvi, tästä kuvasta.
Ystävänpäivänä 2016 otettu kuva. Breastfriends.

Underground Model 2014

Moi. Käykää äänestämässä numeroa 3. Kiitti. Koska oon epätoivoinen. Kuitenkin kyseessä on VORSSA INK!!!!!!!!!! Eikä mulla muuta.
Please, like and share.
ÄÄNESTÄ TÄÄLTÄ

Ja mietteitä voi lukea undergroundin sivuilla muutenkin...
undergroundin blogitekstiä...

Oi ihana Toukokuu!

Eilen ajelin aamulla Vaasaan. Lumisateessa. Takavetoisella autolla. Kesärenkailla. Lunta tiellä parhaimmillaan miltei kymmenen senttiä. Piti jo pysähtyäkkin parkkipaikalle kun tuli lunta taivaan täydeltä ja näkyväisyys oli nolla. Onneksi se oli vain pahin vaihe, ja eteenpäin ajellessa vähän selkeni. Kuuntelin radiosta radionovan kesäsäätä. Odotettavissa lumisadetta. Nauratti.

Syy miksi ajoin sunnuntaiaamuna klo 8 Vaasaan, oli Underground Model 2014-kilpailukuvaukset. Voitte käydä tätä tapahtumaa stalkkaroimassa facebookissa TÄÄLTÄ
Kyllä. Minä, kohta 34-vuotias takaisin lihoiksi paisunut kotiäiti olen taas osallistunut tällaiseen. Tulin valituksikin. Oli muuten suuri ihme ja järkytys tulla valituksi.

Eilen tuli tehtyä siis kuvaustouhuja ja haastatteluja.
Kuvaukset hoiti Heidi Järvi Photography Heidin Facebooksivut löytyy täältä. Haastatteluissa kysyttiin mm. "Miksi olisit paras Underground Model 2014". Emmä ole paras. Mutta mulla on sanoma. Kaikki tarvii ihmisen joka sanoo että anna mennä. Pikkuisen yllyttää. Kokeilla rajoja. Ei se elämän tarvi olla että sun täytyy 30 vuoden rajapyykin jällkeen rajusti aikuistua. Käyttää beigejä jakkupukuja. Ei tartte. Eikä sun tartte olla 180cm pitkä ja painaa 60 kiloa että voisit pyllistellä kameralle ja tulla hyväksytyksi. Ei tartte.
Sun tarttee olla oma ittesi. Yrittää. Epäonnistua. Kokeilla uudelleen. Ei ottaa vakavasti.
Mullei ole edes voittamisentahtoa. Mä rakastan vaan säpinää. Ja sitä että voi tehdä kaikenlaista.
Pieni makusteluvideo siitä mitä tää pitää sisällään löytyy Youtubesta. Underground Model 2014 semifinalistit- bloobers. Videolla näkyy myös mentorimme Pixie Lily. On se upea.


Mekot oli ihania. En ehkä kestä. Käykää tsekkaamassa undergroundstore.fi
JA sitten korut. Ne tuli Vorssa Inkistä. YÄÄÄH!! Ilosta itkua. Mä oon kytännyt Vorssa Inkin sivuja ja Kataa niinku... kauan? (Terkkuja vaan Katalle jos luet ni nyt selvis ne nenänreikäjäljet sun ikkunassa). Katan blogi löytyy täältä.
Ihailen niitä tatskoja ja koruja. Ja mulla oli ihan munnäköinen korukin valittu päähän. Itkin vähän verta, kun en voinut sitä ostaa, mutta lupaan vieläkin pyhästi että hetikun voitan lotossa (ja rupeen edes lottoamaan) niin tatskalle meen Vorssa Inkkiin ja ostan hitosti tukkahärpäkkeitä.

Lovee kaikille toivottaa: Divina Deluxe

Salaliittoteorioita ja sutinaa.

Luin tässä muutama päivä sitten uutisen, jossa kerrottiin toiston vaikutuksesta. Se että toistaa tiettyä asiaa tarpeeksi monta kertaa, siihen alkaa uskoa. Näin tapahtuu vaikkakin asia, jota toistetaan, on virheellinen. Kyseessä taisi olla joku rahaan liittyvä juttu.
Omakohtaisesti voin sanoa että kyllä näin taitaa olla. Vallankin jos ei ole kaikkea tietoa käytettävissä, on helppokin tietysti uskoa mihin vaan.

Oon törmännyt elämässäni asiavyyhtiin joka tuntuu olevan puolin ja toisin arka paikka. Siihen liittyy niin paljon tunteita ja henkilökohtaisia kokemuksia puolin ja toisin, että asia tuntuu aina kärjistyvän. Asiasta tuntuu myös olevan hankala irroittautua. Se minua harmittaa. Mitä tahansa tekee tai sanoo tai vaan olee, on seuraajasta tai katsojasta riippuen pakko olla sitä tätä tai tuota. Ja kaikki asiat johtaa SIIHEN.
Tähän kirosana.

Mä tiedän että fiksut ihmiset miettii paljon, mutta kuitenkin, salaliittoteorioita ei ole jokaisessa sanomisessa tai tekemisessä. Fiksuuden ja hulluuden rajapyykki menee kyllä siinä, miten usein salaliittoteorioita kuvittelee olevan? Tai näin mä ajattelen.


Muihin asioihin. Tänään paistaa aurinko. Ollaan sairasteltu jotain flunssaräkäsikaflunssawhatevernielutautia pitkään. Nyt ois aika poistua neljän seinän sisältä. Nyt jotain sutinaa!

Kevätpäivitys

Pitkästä aikaa.

Kevät ja silikoni ei ole vielä ehtinyt rintoihini, mutta onhan tässä aikaa kaikenlaiseen. I hope. Lapset vietti hiihtoloman. Lumettoman hiihtoloman. Heti kun hiihtoloma loppui (ja ehdin laittaa katetulle terassille puutarhakalusteet) tuli uudelleen lumi. Tietenkin.

Aika on vierähtänyt miettiessä "Mikä minusta tulee isona, muutakuin lihava"-kysymyksen äärellä ja selatessa työpaikkailmoituksia, tehdessä hakemuksia ja miettiessä mihinkä kouluun haen. Rajoituksia on aina, tässä elämässä. Elämän realiteetit vs. haaveet = jumitila

Positiivisiin asioihin. Menin voittamaan blogiarvonnassa. WOHOO! Mikä mielen piristys. Tämäkin tapahtui sattumien kautta. Joku linkkasi fb:ssä jotain jossa mainittiin jostain jotain, jonka jälkeen klikkasin jotain, josta ohjauduin jotenkin klikkailemallaa TÄNNE  
Rakastuin retroon ja onnetar suosi.
Ihan uskomattoman supersiistiä. Pienistä asioista ihminen on onnellinen. Tämä on fakta.

Näihin tunnelmiin. Hejjj!

Lisää pelleilyä kameran edessä

Samalla kun pelleilykuvaa otettiin, halusin pikkuisen luksusta. Diivailua. Sellaista glamouria. Ei sellaista tuksuglamouria, tai, no, jokainen voi olla tästäkin eri mieltä. Mutta siis koska alteregoni nimi kuitenkin on Divina Deluxe, niin eikö siihen nyt kuulu, sellainen pikku diivailu ja glamour?


Saatiin tällainen aikaan. Ja tuttuun tapaan, kuvan on ottanut Heidi Järvi Photography.

Tässä oon minä. Pikkusen pullukka, aikuinen nainen. Persjalkainen ihminen. Ihan tavallinen suomalainen nainen. Joka tykkää kihartaa tukkaansa ja meikata välillä. Ottaa erilaisia rooleja. Kuvitella, leikitellä ja näytellä... Se olen ihan minä itse. Ja oon ihan ylpeä itsestäni.