Olen istunut muutaman viikon aikalailla turhanpäiväisessä koulutuksessa.
Tai ei se niin turhanpäiväinen ole, kunhan se kuusi viikkoa olisi tiivistetty edes puoleen, sen se olisi kestänyt ihan hyvin. Nimittäin ihmeteltiin wordin avausmekanismia ja yläoikealla näkyvää viivaa ja neliötä ja mitä kaikkea ne tekee tunti ja 45 minuuttia. Hiii- taaas- ti. Jokatapauksessa jengi on siellä mukavaa, ja kahvi on hyvää ja sitä on ollut riittävästi kahvitunneilla. Ja kahvinarkkarina se on mulle aina pääasia.
Tänään puhuttiin pesäpallosta, ja urheilusta muutenkin siinä yhden kahvitunnin aikaan. Ja että millaiseksi urheilu on mennyt. Kaikki tehdään joko tosissaan, tai ei mitenkään sitten. Hauskaahan enää ei saa olla. Pitää menestyä. Pitää vaihtaa lajia, jos ei tuu tuloksia. Vaikkakin se harrastama laji olisikin hauskaa, niin vaihtoon vaan, että tulee oikeanlaista lihasta oikeisiin paikkaan.
Koska lihaksikas on se uusi laiha, on nyt tavoite saada hyvä perse ja oikeenlaiset reidet ja... Pitää tehdä salilla oikeanlaisia täsmäliikkeitä, ei saa juosta, voi tulla vääränmalliset jalat, kannattais vaan vaihtaa. Miksi ihmeessä näin? Eikö pääperiaatteessa nykyään saisi nauttia siitä liikunnasta. Miksi pitää tehdä jotain suoritusta sen takia että näyttää hyvältä? Okei. Joo, tietynlainen boonus ja ilohan se on kun huomaa jotain muutosta kehossa, mutta että kun se tulee pääasiaksi kaikessa, pistää se allekirjoittaneen vaan ärsyyntymään.
Muistakaa nauttia.
Peace.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti